Väärät pelot alkavat vähetä

Ulkomaalaisten määrän kasvusta huolimatta Suomessa asuu muihin läntisen Euroopan maihin verrattuna vähiten ulkomaalaisia. Nyt kun Halla-aho ja Väyrynen yrittävät muuttaa Suomeen Brysselistä, olisi hyvä esitellä todellisia lukuja luulojen ja valheiden sijasta.

Näistä vähistäkin maahanmuuttajista suuri osa on asettunut Helsinkiin ja muualle pääkaupunkiseudulle. Pääkaupunkiseudulla on kolmisenkymmentä aluetta, joissa ulkomaalaisia on yli 20 prosenttia väestöstä. Kantasuomalaiset ovat alkaneet välttää niitä.

1990-luvun alussa ulkomaalaisia oli Suomessa vain puoli prosenttia väestöstä mutta vuonna 2013 lähes neljä prosenttia. Helsingin asukkaista maahanmuuttajia on Tilastokeskuksen mukaan yli kahdeksan prosenttia.

Suomessa on eniten ulkomaan kansalaisia Venäjältä sekä Virosta ja näiden maiden kieltä puhuvat ihmiset muodostavat myös suurimmat vieraskielisten ryhmät. Ulkomailla syntyneitä on eniten entisestä Neuvostoliitosta, Virosta sekä Ruotsista.

Suomi oli pitkään maastamuuttomaa ja täältä lähdettiin muualle työn perässä. 1980-luvulta alkaen maahanmuutto alkoi painottua perheen yhdistämisestä tai pakolaisuudesta johtuviin syihin työperusteisen muuton sijaan. 1990-luvulla tänne muutti vuosittain keskimäärin noin 13 000 henkeä.

Maahanmuuttajien määrä alkoi kasvaa 2000-luvulle tultaessa ja parin viime vuoden aikana meille on muuttanut noin 30 000 henkeä vuosittain. 

Maahanmuuttajat ovat lähteneet kantaväestöä kärkkäämmin yrittäjiksi koko 2000-luvun. Rakentavatko he maata innokkaammin kuin kantasuomalaiset?

"Alueilla, joiden asukkailla on jo ennestään ongelmia, riskit konflikteihin maahanmuuttajien kanssa kasvavat. Nyt on vielä erityisen huono ajankohta. Taloudellisesti heikkoina aikoina ei olla niin suvaitsevia, ja riski on, että etsitään syntipukkeja," kuvaa Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara Helsingin Sanomissa viime lokakuussa.