Pidä muistoista kiinni, halvoistakin!

Suvi Ahola kirjoittaa hienosti vanhuudesta ja menettämisestä Helsingin Sanomien Lauantaiesseessä tänään 20.12.2014.

Hän lainaa yhdysvaltalaista toimittajaa ja kirjailijaa Roger Angellia, 94, joka viime talvena kirjoitti The New Yorker –lehteen esseen ”Tämä vanha mies”.

”Angell arvelee, ettei elävillä ja kuolleilla ole enää suurta eroa hänen elämässään. Carol-vaimon kuoltua syöpään tämä jäi liki vuodeksi leijumaan lesken huoneisiin, lämpönä tai varjona, rakastavana läsnäolona.

”Ja milloin tahansa, arvaamatta, joku muukin läheinen vainaja saattaa sukeltaa muistoista esiin ja tuoda tullessaan ison kimpaleen omaa mennyttä elämää, värejä, hajuja ja tarkkoja repliikkejä myöten.”

Juuri tuollaista koin pari päivää sitten, kun viime hetkillä sain HelMetin Kaupunkipajan avulla pelastetuksi vanhoja VHS-nauhoituksia ja muunnettua ne DVD-levylle käyvään digitaaliseen muotoon.

Vanhat omalla videokameralla otetut horjuvat otokset lapsista, lapsenlapsista, ystävistä, juhlista, oleilusta aiheuttivat mullistavia tunnemyrskyjä, jotka yllättivät minut syvällä voimallaan. 

Myös vainajat heräsivät henkiin lämpöä ja ystävyyttä huokuen.

Kokemuksesta kehotan sinua pitämään huolellisesti tallessa ja kunnossa muistojesi välikappaleita, kirjeitä, valokuvia, videoita, pieniä esineitä. Nyt minäkin sen opin, osin liian myöhään, mutta en sentään aivan liian myöhään.

Pidä muistoistasi kiinni, halvoistakin, sillä ne voivat olla todella arvokasta pääomaa vuosien, vuosikymmenten kuluttua. Olen kokenut sen voimakkaasti.

Putin edustaa suomalaista hallintoperinnettä puhtaimmillaan.

Pääosa suomalaisista poliitikoista on kansalaisista piittaamattomia oman edun tavoittelijoita ja laiskureita. Byrokraatit, joita heidän pitäisi johtaa, ovat venäläiseen keisarilliseen itsevaltiuteen tiedostamattaan sitoutuneita määräilijöitä ja kokevat olevansa kansaa parempia.

Suomen puolueet rakentuvat tämän kahden ryhmän tavoitteita toteuttamaan.

Siksi täällä ovat erityisen ahtaalla pienyrittäjät ja pienipalkkaiset. 

Uusia ajatuksia ja vierasmaalaisia täällä kammotaan ja pelätään. Empatia ei kuulu suomalaisen hallintomallin välineisiin.

Suomalainen menestystarina on harhaa, koska se ei ole tukevalla pohjalla. 

Menestys sai alkunsa täällä Venäjän tapaan runsaista raaka-aineista ja työteliäistä käskyläisistä, joita komennettiin venäläiseen malliin - ja komennetaan edelleen. Sitä tekevät jopa ns. työntekijäjärjestöt. 

Tuoreita ideoita pyritään tietenkin sabotoimaan ja väheksymään kaikin voimin.

Ole sitten valtavia arvonlisäveroja tai järjettömiä tuloveron lisukkeita maksava kansalainen!

Ei kiitos sanovat jopa hätää kärsivät pakolaiset ja turvapaikanhakijat. 

He menevät mieluiten Ruotsiin, joka osaa käyttää kansaa, työtä ja yrittäjyyttä hyväksi niin, että sekä hallitseva luokka että kansa saavat tuotosta ja onnesta osansa.

Putin sopisi hyvin hallitsemaan Suomea – ja siihen hän kai tähtääkin.

Upea Suomi palvelee

Vaimolla on tallessa vanhoja perheeseemme, sukuun, lapsiin ja merkittäviin tapahtumiin liittyviä VHS-nauhoille tallennettuja dokumentteja, joita kuvasimme ainakin 1980-luvulta alkaen. Filmejä on ehkä kauemmaltakin ajalta. Mutta kuka enää muistaa VHS-nauhat ja nauhurit. Ne ovat kadonnutta aikaa.

Yhtäkkiä tajusimme, että muistin mukana menneisyys haihtuu, katoaa jälkiä jättämättä. Nuo kirjahyllyn alaosassa, pahvilaatikossa olevat muistot on saatava esiin.

Selailin netistä kaikenlaista mahdollista tietoa ja kyselin laitteita, joilla voisi siirtää VHS-tallenteet digitaaliseen muotoon. Laitteita ei juuri ole myynnissä - ja mikäli on, hinnat ovat järjettömiä. Joitakin maksullisia palveluja on, jos haluan lähettää VHS-nauhakasan siirrettäväksi digitaaliseen formaattiin.

Mitä tehdä?

Sitten löysin ystävän vihjeen opastamana hyvinvointivaltion palvelut! Siitähän on kyse myös kirjastolaitoksen monipuolisissa, maksuttomissa palveluissa.

Esimerkiksi pääkaupunkiseudun asukkaita palveleva HelMet tarjoaa monipuolisesti muutakin tietoon ja viihteeseen liittyvää kuin kirjoja ja musiikkia, elokuvia ja lehtihuoneita.

Menin Mannerheimintien varrella Lasipalatsissa meitä palvelevan HelMet Kaupunkiverstaan sivuille. Sieltä löysin mahdollisuuden varata tietokoneita, työtiloja ja opastusta - ilmaiseksi. Tutkin varauksia ja huomasin, että käytettävissä on työtila, jossa on VHS-DVD-yhdistelmälaite. Sen avulla voin asiantuntevasti opastavan nuoren asiakaspalvelijan avulla siirtää vanhat nauhoitukset nykyaikaisten laitteiden ymmärtämään muotoon!

Varasin ensimmäisen siirtoajan, neljä tuntia, puhelimitse. Toisen ajan osasin jo varata HelMet-palvelusta suoraan nettisivujen kautta. Kaupunkiverstaan sähköpostiosoite on kaupunkiverstas@lasipalatsi.fi.

Kun menin Lasipalatsin HelMet-tiloihin ensimmäisen kerran, hämmästyin: laaja alue oli täynnä työtiloja, pöytiä, tuoleja ja laitteita. Kaiken tämän keskellä joukko nuoria palvelualttiita ja ystävällisiä naisia ja miehiä halusi palvella asiakkaita.

Jossakin pöydässä näin, kun nuori hakkerilta näyttävä kaveri istui vanhemman eläkeläisrouvan vierellä ja opasti tätä lempeästi tarvittaessa tietotekniikan kikkoihin.

Kun pääsin toisen virkailijan, ystävällisen naisen opastamana aloittamaan nauhojeni digitoinnin, saatoin nojautua taaksepäin ja seurata välillä ympäristön tapahtumia. Ulkona Sokoksen valot loistivat joulun odotusta, vasemmalla pönötti postitalon jyhkeä hahmo. Täällä sisällä palvelupöydän ohitti kättään heilauttaen laiha, musta mies, jolla oli selässään iso reppu - ehkä joukossa papereita, jotka piti siirtää tietokoneelle, en tiedä. Sen tiedän, että hänkin sai nuorilta naisilta ja miehiltä asiantuntevaa apua ongelmiinsa.

Mietin siinä, mitä hyvinvointivaltio on.

Eikö se ole juuri tätä: Lukuisia kansalaisille ja kansalaisuudettomille taattuja ilmaisia palveluja, jotka tarjotaan itsestään selvinä ja ystävällisesti.

Käyttäkäämme hyvinvointipalveluja, koska ne ovat meitä kaikkia varten, kaikki palvelut sairaaloista digipöytiin asti.

Ihmisoikeuksien päivitetty julistus

Yleismaailmallisen ihmisoikeuksien julistuksen 9 ensimmäistä artiklaa sovellettuna Yhdysvaltain perustuslain 17. lisäykseen

1. artikla. Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä. Toiset ovat kuitenkin vapaampia ja tasa-arvoisempia kuin toiset.

2. artikla. Jokainen on oikeutettu kaikkiin tässä julistuksessa esitettyihin oikeuksiin ja vapauksiin ilman minkäänlaista rotuun, väriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittiseen tai muuhun mielipiteeseen, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, omaisuuteen, syntyperään tai muuhun tekijään perustuvaa erotusta. Ainoat poikkeukset ovat henkilöitä, joita Yhdysvaltain tiedusteluviranomaiset epäilevät maansa arvostelijoiksi tai jopa Yhdysvaltain vastustajien tuttaviksi tai sukulaisiksi. Heitä eivät oikeudet ja vapaudet koske.

3. artikla. Kullakin yksilöllä on oikeus elämään, vapauteen ja henkilökohtaiseen turvallisuuteen, jos hän ei epäile Yhdysvaltain viranomaisten oikeutta päättää elämästään. Siinä tapauksessa, että hän epäilee, häntä voidaan vapaasti kiduttaa ja hänet voidaan ilman erillistä oikeuden päätöstä vangita vähintään 12 vuodeksi.

4. artikla. Ketään ei saa pitää orjana tai orjuutettuna, kaikki orjuuden ja orjakaupan muodot on kiellettävä. Tämä artikla koskee Yhdysvaltain kansalaisia, jotka nauttivat turvallisuusviranomaisten ehdotonta luottamusta. Muihin ihmisiin artiklaa ei voi soveltaa.

5. artikla. Ketään ei saa kiduttaa eikä kohdella tai rangaista julmasti, epäinhimillisesti tai alentavasti. Poikkeuksena ovat vain henkilöt, jotka tuntuvat jonkun amerikkalaisen mielestä epäilyttäviltä tai vastenmielisiltä.

6. artikla. Jokaisella ihmisellä on kaikkialla oikeus siihen, että hänet henkilönä tunnustetaan lain edessä. Poikkeuksena ovat henkilöt, jotka viedään vangittuina Yhdysvaltain sotavoimien toiselta valtiolta riistämille alueille.

7. artikla. Kaikki ovat tasavertaisia lain edessä ja oikeutetut erotuksetta yhtäläiseen lain suojaan. Kaikilla on oikeus tasavertaiseen suojaan tätä julistusta loukkaavaa syrjintää vastaan sekä kaikkea sellaiseen syrjintään tähtäävää yllytystä vastaan. Tämä artikla ei koske Yhdysvaltain kannalta hankalia tai jopa epäilyttäviä ihmisiä.

8. artikla. Jokaisella on oikeus tehokkaaseen hyvitykseen asianomaisessa kansallisessa tuomioistuimessa häneen kohdistuneista teoista, jotka loukkaavat hänelle valtiosäännöllä tai lailla turvattuja perusoikeuksia. Poikkeuksena ovat vain perustellusti epäilyttävät ihmiset ja heidän tuttavansa.

9. artikla. Ketään ei saa mielivaltaisesti pidättää, vangita tai ajaa maanpakoon. Tämä artikla koskee melkein kaikkia Yhdysvaltain kansalaisia, mutta sitä ei voi eikä saa soveltaa ulkomaalaisiin.