Kansan halveksujat asettuvat taas asemiinsa. Rikolliset, vaalishoppailijat
ja tasa-arvosta piittaamattomat pyrkyrit odottavat uusia vaalivoittoja.
Kun mielipidekyselyt näyttivät yhä enemmän siihen suuntaan,
että tulevissa kevään eduskuntavaaleissa Kepua odottaa suuri vaalivoitto, tunne
oli hyvin kaksijakoinen.
Alkuun asialliselta vaikuttanut Keskustapuolueen
puheenjohtaja Juha Sipilä on suunsa vihdoin avattuaan osoittautunut
vanhakantaiseksi teknokraatiksi. Hän on uskonnollisin perustein ihmisten
tasa-arvon kieltävä teknikko ja bisnesmies, jolla ei ole yhteiskunnallista
agendaa.
Nyt Kepun mahdollinen vaalivoitto tuntuu yhä
painajaismaisemmalta.
Kannatuslukuja suurennuslasilla kyyläävät vanhat kepulaiset,
Väyrynen, Juhantalo ja Vanhanen, riemastuivat. Nyt äänestäjien joukosta
löytyisi varmasti riittävä määrä typeryksiä työntämään heidät takaisin
eduskuntaan.
Väyrynen oli varmaan jo eurovaalivoittonsa aikana päättänyt
jatkaa vaalishoppailuaan ja tunkea takaisin kotimaanpolitiikkaan. Hän luottaa
kokemukseen: Älytön kannattajien lauma ei piittaa demokratian arvoja
loukkaavasta vaalipelistä. Väyryselle vain valta merkitsee. Nyt hän vaatii jo
ennen vaaleja, että Sipilä takaa hänelle ulkoministerin postin.
Myös rikoksesta tuomittu Kauko Juhantalo luottaa
kokemuksesta siihen, että kannatusta riittää. Samoja ajatuksia on myös Matti
Vanhasella.
Painajaismaisia näkymiä.
Mutta ei muissakaan suurehkoissa puolueissa hyvältä näytä.
Demarien sisäpiiri heitti ulos naispuolisen puheenjohtajan
ja valitsi tilalle ay-pomo Antti Rinteen, jolla on aivan yhtä vähän
yhteiskunnallisia tavoitteita kuin Sipilällä. Tavoitteet ovat puhtaasti
henkilökohtaisia – demokratiasta viis.
Tulevaa kannatuksen laskua viisaasti ennakoinut Jyrki
Katainen jätti puolueensa tuuliajolle ja pakeni Brysseliin. Tilalle valittiin
näyttävä Alexander Stubb, jota kokoomuseliitti arveli vaalivoittojen varmistajaksi.
Hänen kuukautensa ovat olleet nopeaa romahdusta.
Persut ovat aivan oma lukunsa. Vanhaan kansaa halveksuvaan
menoon kyllästyneet äänestäjät heittivät kuin piruuttaan eduskuntaan demokratiasta,
sivistyksestä ja tasa-arvosta piittaamattoman lauman typeryksiä, joita johtaa
katolinen populisti Timo Soini.
Persujen eduskuntaryhmässä on pari aitoakin demokratiaa
ja kansalaisten hyvinvointia hakevaa edustajaa, mutta heidät eristetään,
vaiennetaan ja työnnetään syrjään.
Pienissä puolueissa, Vihreissä ja Vasemmistoliitossa olisi
hyviä tyyppejä kansanvallan ja yksilöiden oikeuksien kannalta, mutta kannatus
on toistaiseksi ollut vähäisempää kuin vallan kahvassa vuorottelevalla
konnajoukolla.
