Puolueet tukevat rikkaita verojen välttelijöitä

Nyt kun Eurooppa on taantumassa, veroparatiisien toiminnan luulisi lopulta olevan liikaa Suomelle ja muille EU-maille. Pyh, mitä vielä. Yritysten maksamien verojen osuus kokonaisverokertymästä pienenee edelleen kaikissa  länsimaissa.

Esimerkiksi terveydenohoitoyritykset Mehiläinen, Suomen Terveystalo ja Attendo harrastavat aggressiivista verosuunnittelua, jonka seurauksena yksityisten palkansaajien verotaakka kasvaa, mutta yritykset nauttivat vähäisistä
veroista. Monet rikkaat yksityishenkilöt eivät tietenkään viitsi tukea Suomea. Hekin piilottavat mieluummin rahansa esim. Liechensteiniin. Näin ovat tehneet mm. Jorma Ollila ja Casimir Ehrnrooth.

"Myös julkinen sektori on kauniista puheista huolimatta mukana toiminnassa, joka tuhoaa hyvinvointivaltion toimintaedellytyksiä", kirjoittaa Jyri Hänninen kohutussa teoksessaan Veroparatiisit ja Suomi (Porvoo 2014). Suosittelen luettavaksi, jos mieli kestää.

Hän jatkaa: "Valtionyhtiöt hyödyntävät veroparatiiseja, valtiojohto lentää veroparatiisiin rekisteröidyillä lentokoneilla ja julkinen sektori avustaa suurilla summilla yhtiöitä, jotka tekevät kaikkensa minimoidakseen maksamansa verot.

Julkinen sektori ostaa myös kymmenillä tai sadoilla miljoonilla palveluja yhtiöiltä, jotka ovat jääneet rysän päältä kiinni tehdessään eettisesti kyseenalaista verosuunnittelua."

Puoluekannasta riippumatta Suomen poliittiset johtajat ovat tukeneet veroparatiisien toimintaa enemmän tai vähemmän avoimesti.

Maahanmuuttajat ovat Suomen pelastajia

Perussuomalaiset ja muut populistit metelöivät maahanmuuttajista yksinomaan ennakkoluuloilla pelatakseen. Maahanmuuttokritiikillä on vain yksi tarkoitus: Henkilökohtainen etu ja vaalimenestys ennakkoluulojen avulla.

Maahanmuuttajat ovat Suomen pelastajia.

"Jos Suomessa ei olisi vieraskielisiä, meillä olisi alle 15-vuotiaita vähiten 120 vuoteen", toteaa Markku Rapo Tilastokeskuksesta.

Ruotsin väestöstä noin 20 % on ulkomaalaistaustaisia - suurin osa ruotsinsuomalaisia. Suomessa asui vuoden 2013 lopussa 301 524 ulkomaalaistaustaista, mikä oli 5,5 prosenttia koko väestöstä. Ensimmäisen polven eli ulkomailla syntyneitä ulkomaalaistaustaisia oli 256 241 ja toisen polven eli Suomessa syntyneitä 45 283.

Suomi alkaa olla pahassa ahdingossa typerän maahanmuuttoa rajoittaneen politiikkansa vuoksi.

Nytkin tilanne on se, että ilman maahanmuuttajia 20-59-vuotiaiden määrä vähenisi rajusti vuoteen 2030 mennessä, siis 15 vuodessa. Kuka silloin enää elättää vanhukset; kuka ylläpitää yhteiskuntaa?

Maahanmuutolla möykkääminen on kansakunnan tyhmyyteen ajamista. Kritiikillä ei ole Suomessa mitään järjellisiä perusteita.

Suuri muuttohuijaus

Luin uudestaan Tommi Uschanovin upeaa kirjaa "Suuri kaalihuijaus - Kirjoituksia yhteiskunnallisesta tietämättömyydestä".

Ymmärsin heti, että on lähes turhaa huudella maahanmuuttokritiikin typeryydestä; ihmiset eivät kykene hahmottamaan tosiasioita, vaikka ne olisivat nenän edessä.

Lukemattomille suomalaisille maahanmuutto on ongelma, vaikka he eivät olisi tavanneet yhtään maahanmuuttajaa. Toisille se on ongelma, vaikka heidän työtoverinsa ja lähikauppiaansa olisi maahanmuuttaja.

Hohoijaa, hyvää uutta vuotta.

Uschanovin kirja on Teoksen kustantama v. 2010.

Väärät pelot alkavat vähetä

Ulkomaalaisten määrän kasvusta huolimatta Suomessa asuu muihin läntisen Euroopan maihin verrattuna vähiten ulkomaalaisia. Nyt kun Halla-aho ja Väyrynen yrittävät muuttaa Suomeen Brysselistä, olisi hyvä esitellä todellisia lukuja luulojen ja valheiden sijasta.

Näistä vähistäkin maahanmuuttajista suuri osa on asettunut Helsinkiin ja muualle pääkaupunkiseudulle. Pääkaupunkiseudulla on kolmisenkymmentä aluetta, joissa ulkomaalaisia on yli 20 prosenttia väestöstä. Kantasuomalaiset ovat alkaneet välttää niitä.

1990-luvun alussa ulkomaalaisia oli Suomessa vain puoli prosenttia väestöstä mutta vuonna 2013 lähes neljä prosenttia. Helsingin asukkaista maahanmuuttajia on Tilastokeskuksen mukaan yli kahdeksan prosenttia.

Suomessa on eniten ulkomaan kansalaisia Venäjältä sekä Virosta ja näiden maiden kieltä puhuvat ihmiset muodostavat myös suurimmat vieraskielisten ryhmät. Ulkomailla syntyneitä on eniten entisestä Neuvostoliitosta, Virosta sekä Ruotsista.

Suomi oli pitkään maastamuuttomaa ja täältä lähdettiin muualle työn perässä. 1980-luvulta alkaen maahanmuutto alkoi painottua perheen yhdistämisestä tai pakolaisuudesta johtuviin syihin työperusteisen muuton sijaan. 1990-luvulla tänne muutti vuosittain keskimäärin noin 13 000 henkeä.

Maahanmuuttajien määrä alkoi kasvaa 2000-luvulle tultaessa ja parin viime vuoden aikana meille on muuttanut noin 30 000 henkeä vuosittain. 

Maahanmuuttajat ovat lähteneet kantaväestöä kärkkäämmin yrittäjiksi koko 2000-luvun. Rakentavatko he maata innokkaammin kuin kantasuomalaiset?

"Alueilla, joiden asukkailla on jo ennestään ongelmia, riskit konflikteihin maahanmuuttajien kanssa kasvavat. Nyt on vielä erityisen huono ajankohta. Taloudellisesti heikkoina aikoina ei olla niin suvaitsevia, ja riski on, että etsitään syntipukkeja," kuvaa Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara Helsingin Sanomissa viime lokakuussa.

Persujen valepainajainen

Tuntuu aivan uskomattomalta, että jokin puolue voi menestyä Suomessa ulkomaalaisvastaisuudella. Ulkomaalaisten määrän kasvusta huolimatta Suomessa asuu muihin läntisen Euroopan maihin verrattuna vähiten ulkomaalaisia. Tosin Halla-aho haluaa muuttaa tänne Brysselistä Väyrysen mukana.

Vähistäkin maahanmuuttajistamme suuri osa on asettunut Helsinkiin ja muualle pääkaupunkiseudulle. Pääkaupunkiseudulla on kolmisenkymmentä aluetta, joissa ulkomaalaisia on yli 20 prosenttia väestöstä. Kantasuomalaiset ovat alkaneet välttää niitä.

1990-luvun alussa ulkomaalaisia oli Suomessa vain puoli prosenttia väestöstä mutta vuonna 2013 lähes neljä prosenttia. Helsingin asukkaista maahanmuuttajia on Tilastokeskuksen mukaan yli kahdeksan prosenttia.

Suomessa on eniten ulkomaan kansalaisia Venäjältä sekä Virosta ja näiden maiden kieltä puhuvat ihmiset muodostavat myös suurimmat vieraskielisten ryhmät. Ulkomailla syntyneitä on eniten entisestä Neuvostoliitosta, Virosta sekä Ruotsista.

Suomi oli pitkään maastamuuttomaa ja täältä lähdettiin muualle työn perässä. 1980-luvulta alkaen maahanmuutto alkoi painottua perheen yhdistämisestä tai pakolaisuudesta johtuviin syihin työperusteisen muuton sijaan. 1990-luvulla tänne muutti vuosittain keskimäärin noin 13 000 henkeä.

Maahanmuuttajien määrä alkoi kasvaa 2000-luvulle tultaessa ja parin viime vuoden aikana meille on muuttanut noin 30 000 henkeä vuosittain. 

Maahanmuuttajat ovat lähteneet kantaväestöä kärkkäämmin yrittäjiksi koko 2000-luvun.

"Alueilla, joiden asukkailla on jo ennestään ongelmia, riskit konflikteihin maahanmuuttajien kanssa kasvavat. Nyt on vielä erityisen huono ajankohta. Taloudellisesti heikkoina aikoina ei olla niin suvaitsevia, ja riski on, että etsitään syntipukkeja," kuvaa Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara Helsingin Sanomissa viime lokakuussa.