Miksi ”yhteiskuntasopimusta” pitää tarkastella hieman
syvemmin? Mikä siinä on yhteiskunnan ja kansalaisten osuus; ketkä sopivat ja
kenen kustannuksella?
Olemme päätyneet jälleen hallitsemattoman riiston
aikakauteen. Nyt riisto on globaalia ja sen taustalla olevia korruptiota ja
muita rikoksia on mahdoton täysin mitata.
Sen tiedämme, että kyse on valtavasta rikkaiden ja heidän
kontrolloimiensa poliitikoiden pelistä, jossa häviäjinä ovat tavalliset
ihmiset, lähes kaikki maailman ihmiset Kiinasta ja Venäjältä, Yhdysvalloista
ja Suomesta, kaikista maailman maista.
"Donald Trumpin (s. 1946) kaltainen 1980-luvun
pröystäilevä moguli pystytti Trump Towerin omahyväiseksi monumentikseen ja
seurasi tuolloin vain niiden aiempien uusrikkaiden esimerkkiä, jotka
rakennuttivat sietämättömän prameita palatseja ja linnoja Viidennen Avenuen
varrelle."
Näin kirjoitti Francis Wheen 2004 kirjassaan Kuinka humpuuki
valloitti maailman. Kirjan suomensi edesmennyt lahjakas toimittaja-kirjailija
Seppo Hyrkäs.
Trump on raaka kapitalisti, joka rikastui alun perin
kiinteistöbisneksillään ja laajensi toimintaansa sitten mm. lentoliikenteeseen
ja kasinoihin. 1970-luvun vuokra-asuntobisneksessä hän sai mm. verohelpotuksia,
jotka auttoivat ratkaisevasti rikastumisessa. Trumpin valtavassa konkurssissa
1994 monet sijoittajat menettivät kaiken, mutta Trump klaarasi itsensä kuiville
- osin rikkaan isänsä ansiosta.
Nykyisin presidenttigallupeissa pärjäävä Trump on
miljardiomaisuuksien hallitsija, joka haluaa Reaganin tavoin Yhdysvaltain
presidentiksi.
Ronald Reaganin valtakaudella (1981-1989) keskivertoansiot
kohosivat vasta vuonna 1987 sille tasolle, jolla ne olivat olleet 1970-luvulla,
ja tämäkin vertaus on harhaanjohtava, sillä nyt ihmiset tekivät paljon enemmän
työtä sen eteen: vuonna 1973 keskivertoamerikkalaisella oli 26,2 tuntia
vapaa-aikaa viikossa, mutta 1987 tuo luku oli pudonnut 16,6 tuntiin. Työpaikat
eivät olleet yhtä turvattuja kuin ennen. Pätkätyö ja väliaikaiset työsuhteet
tuhosivat perinteisen työllisyyden, joka oli täysipäiväistä, hyvin palkattua ja
usein ammattiliittojen valvomaa. Tehdasteollisuudessa miespuolisen työläisen
ansiot kutistuivat koko 180-luvun ajan, kun työnantajat uhkasivat sulkea
tehtaan ja siirtää tuotannon ulkomaille, mikäli amerikkalainen työvoima
"hinnoittelisi itsensä ulos".
Samaan aikaan voitonriemuiset suurkapitalistit halusivat
ehdottomasti, että valtio korjasi heidän aiheuttamansa taloussotkut. Kongressin
jäseniä lahjottiin "liberalisoimaan" säästö- ja lainasektoria eli käytännössä
lupaamaan, että jos äänestäjien rahoilla on tehty huonoja sijoituksia, niin ne
korvattaisiin julkisista varoista, ja ettei tällaisia sijoituksia valvottaisi
tai säädeltäisi millään tavoin. Kuten oli arvattavissa, seurauksena oli
kavallusten aalto ja yli 650 pankkialan yrityksen vararikko - sekä 1,4 biljoonan
dollarin lasku, joka jäi veronmaksajien maksettavaksi.
(1,4 biljoonaa on 14 000 000 000 000, kun miljardi on vain
1000 000 000.)
Kun Reagan astui Valkoiseen taloon, Yhdysvallat oli maailman
suurin velkoja, joka lainasi runsaasti heikommin pärjääville valtioille. Kun
horoskooppeihin ja kontrolloimattomaan kapitalismiin uskonut Reagan lähti,
Yhdysvallat oli maailman suurin velallinen. Yhdysvalloissa yhteiskuntaluokkien
väliset erot ja köyhien määrä olivat kasvaneet huimasti.
Suomen valtion vuoden 2016 talousarvioehdotus on 5,3
miljardia euroa miinuksella.
Ehdotuksessa on tuloja 48,7 miljardia euron ja menoja 53,9
miljardia euron edestä. Valtion velkataakka kasvaa noin kuudella miljardilla
eurolla kuluvasta vuodesta 106 miljardiin euroon.
Ensi vuonna säästetään 900 miljoonan euroa vuoteen 2015
verrattuna.
Suurimmat leikkaukset kohdistuvat kehitysyhteistyömenoihin,
opetukseen ja korkeakouluihin, sairaanhoitokorvauksiin ja valtionhallinnon
toimintamenoihin sekä etuuksien indeksikorotuksiin.
