Pakolaiset: Kuvitelmia ja pelkoja
Lindsey Hilsum vastaa muutamiin järjettömiä uskomuksia ja pelkoja,
joita on liitetty pakolaisiin nyt, kun Eurooppaan tulvii hätää kärsiviä ihmisiä
tuhansittain joka päivä.
Nämä seuraavat ohjeet (ja kuvat) olen omavaltaisesti ja
vapaasti kääntänyt hänen upeasta internetissä julkaistusta tietopaketistaan.
Loppuun lisäsin kuvan ja hieman tietoa itse kirjoittajasta.
Tekstissä on 9
väitettä, joihin Lindsey vastaa. Mahdolliset kielivirheet ovat minun omiani.
8.9.2015 Kari Vanhapiha
1. ‘He eivät ole pakolaisia. He ovat paremman
elintason perässä.’
Viime viikkoina noin 80 prosenttia Euroopan teillä vaeltaneista pakolaisista on tullut Syyriasta. Olen tavannut myös irakilaisia, afgaaneja, bangladeshilaisia, pakistanilaisia ja Senegalista tulleita. Syyrialaiset pakenevat sodan keskeltä – siitä ei ole vähintäkään epäilystä. Bangladeshista ja Senegalista tulevat hakevat ehkä parempia elinmahdollisuuksia kotimaidensa köyhyyden ja mahdollisuuksien puutteen vuoksi. Muiden osalta syyt ovat monimutkaisempia. Jatkuvat taistelut eri puolilla Afganistania ja Irakia ovat tehneet monille normaalin elämän mahdottomaksi, mutta määrittely on vaikeata. Jos olet nuori mies, jonka isän autopommi on tappanut Bagdadissa ja joka ei löydä mitään työtä tukeakseen äitinsä ja sisartensa elämää, oletko pakolainen vai työtä hakeva siirtolainen? En todellakaan pysty määrittelemään.
2. ‘He valehtelevat. Eivät he mitään syyrialaisia ole.’
Jos haluat tulla vastaanotetuksi pakolaisena, Syyrian kansalaisuus on nyt taatusti paras vaihtoehto. Luulenpa, että muutamat heistä, jotka kertoivat minulle olevansa syyrialaisia, olivat todellisuudessa Irakista. Mutta en ole mikään idiootti. Kysyn heiltä, mistä osasta Syyriaa he tarkkaan ottaen ovat, ja juttelen paikallisista tapahtumista kuullakseni, mitä he sanovat niistä. Tulkki on auttanut minua erottamaan arabian murteita. Ja kun joku kertoo minulle olevansa sodan repimästä Somaliasta ja sanoo nimekseen selvästi nigerialaisen nimen, tiedän hänen valehtelevan.
3. ”He maksavat tuhansia ihmissalakuljettajille. Sehän
todistaa, että he eivät ole oikeita pakolaisia.”
Ei sinun tarvitse olla köyhä pelätäksesi ISIS-tappajia tai
presidentti Bashar al Assadin tynnyripommeja. Hyvin monet pakenevat
syyrialaiset ovat nyt keskiluokkaisia, englannintaitoisia ja korkeakoulutettuja,
joiden elinmahdollisuudet ovat muuttuneet mahdottomiksi viiden sotavuoden
aikana. Globalisaation ansiosta monilla on ulkomailla sukulaisia, joilta he
ovat saaneet rahaa erilaisten rahansiirtopalvelujen kautta. Eritrean
pakolaisuus on osittain organisoitua. Nämä tekijät erottavat meneillään olevan
pakolaiskriisin aiemmista.
4. ”Pakolaiset jäävät ensimmäiseen ’turvalliseen’
maahan, johon pääsevät. Jos he jatkavat siitä, he ovat elintasopakolaisia.”
Dublinin sopimuksen mukaan pakolaisten on ilmoittauduttava
pakolaisiksi siinä EU-maassa, johon he ensin saapuvat. Nykyisin se merkitsee
useimmiten Kreikkaa tai Italiaa. Kumpikaan maa ei kykene hallitsemaan
tilannetta, niinpä Kreikka vain antaa ihmisten vaeltaa maan läpi. Ei se
pakolaisten syytä ole, mutta on totta, että useimmat haluavat jatkaa Saksaan
tai Ruotsiin, missä heillä on ehkä sukulaisia ja missä he tietävät lapsillaan
olevan parhaat mahdollisuudet saada koulutusta ja itsellään helpointa päästä töihin.
Syyrian naapurimaat – Jordania, Libanon ja Turkki – eivät mitenkään voi selvitä
niiden neljän miljoonan Syyrian-pakolaisen kanssa, jotka on jo vastaanotettu
näihin maihin. Pakolaisperheet, jotka olivat toivoneet voivansa palata entiseen
elämään Aleppossa tai Idibissä, tajuavat, ettei se ole enää mahdollista. He
ymmärtävät myös sen, että siellä lapsilla ei ole mitään mahdollisuuksia päästä
kouluun. He joutuisivat elämään leireissä tai hätäasumuksissa vailla
minkäänlaista toivoa tulevaisuudesta. Niinpä he lähtevät liikkeelle – aivan
juuri niin kuin sinäkin tekisit vastaavassa tilanteessa. He ovat edelleen
sotapakolaisia. Juuri siitä syystä YK:n pakolaisjärjestö on pyytänyt Euroopan
maita ja muuta maailmaa ottamaan vastaan enemmän pakolaisia Syyrian naapurimaiden
leireiltä.
5. ”Pakolaiset
tulevat olemaan taakka Euroopan yhteiskunnille.”
Aluksi tilanne on tietenkin niin: pakolaisten asuttaminen ja
ruokkiminen maksaa. Mutta pakolaiset ja siirtolaiset ovat usein kaikkein
toimeliaimpia yhteiskunnan jäseniä. Esimerkkejä riittää: George Soros, Albert
Einstein jne. (Suomessakin tiedämme monia pakolaistaustaisia ihmisiä, jotka
tekevät merkittävää työtä yhteiskunnan eri aloilla.) Lindsey Hilsum arvelee,
että yksi tärkeä syy, miksi Saksa on avannut rajansa Syyrian pakolaisille, on
väestön ikääntyminen (kuten meillä). Tuoreet tulokkaat ovat kuin tervehdyttävä
ruiske nuoria, päättäväisiä ja monesti hyvin koulutettuja ihmisiä. Tällaiset pakolaiset voivat olla
vastaanottavalle yhteiskunnalle suuri apu.
6. “He tulevat vain
ilmaisten etujen perässä.”
He tulevat, koska he haluavat itselleen tulevaisuuden.
Tilastot ovat todistaneet, että asuttamisen ja sopeuttamisen jälkeen
maahanmuuttajat vaativat vähemmän yhteiskunnan tukia kuin alkuperäisväestö.
7. ”He ovat
enimmäkseen miehiä, mikä todistaa, että he eivät ole aidosti pakolaisia. Heidän
olisi pitänyt pysyä kotimaassaan taistelemassa sen puolesta.”
Monet ’elintasopakolaiset’ ovat nuoria miehiä, jotka
unelmoivat löytävänsä työtä, jotta voisivat lähettää rahallista tukea perheilleen.
Maahanmuuttajien lähettämät rahat ovat paljon merkittävämpi apu Afrikalle kuin
hallitusten välinen tuki. Pakolaisten joukossa Lindsey Hilsum on nähnyt yhtä
hyvin nuoria miehiä kuin perheitä, joukko on sekoitus molempia. Monet
syyrialaiset nuoret miehet pakenevat pakko-ottoa Bashar al Assadin armeijaan.
Toiset ovat pettyneet kapinallisten toimintaan. Syyriassa on tällä hetkellä yli
2000 aseellista ryhmittymää, joukossa paljon paikallisia joukkioita. Johonkin
sllaiseen porukkaan liittyminen ei ratkaise maan ongelmia. On todella paljon
järkevämpää paeta kuin taistella. (Ja usein miehet lähtevät hengenvaaralliselle
matkalle yksin toiveenaan saada perheensä pois maasta myöhemmin jonkin
turvallisemman reitin kautta.)
8. ”Terroristit
soluttautuvat Eurooppaan naamioituneina pakolaisiksi.”
Totuus on juuri toisinpäin. Eurooppalaiset terroristit
menevät Syyriaan. Jos terroristit haluavat soluttautua Eurooppaan, miksi
lähettää heidät pitkää ja vaivalloista reittiä? Euroopassa on tarjolla paljon
porukkaa, joka on valmista värvättäväksi terroristien joukkoihin. Se on sitä paitsi halvempaa ja tehokkaampaa.
9. “Näytätte meille
kuvia suloisista lapsista saadaksenne meidät heltymään.”
Lindsey Hilsum myöntää, että näinkin on. Hän jatkaa: Osa
työstämme journalisteina, tiedonvälittäjinä, on näyttää teille, miltä ihmisistä
todella tuntuu. Olen tällä matkalla nähnyt satoja lapsia, ja se on ollut
todella kovaa. Junanikkunasta vilaukselta nähty pikkutyttö, jonka nääntynyt
perhe lojuu hänen ympärillään jossakin Makedoniassa. Hymyilevä pikkuinen, jonka
äiti on nostanut matkalaukkukärryyn Wienin asemalla. Pieni poika Itävallan
rajalla unohtaneena kaiken väsymyksen ja pelon, kun joku on antanut hänelle muovisen
brontosauruksen. Me reagoimme herkästi nimenomaan lapsiin, koska ilman heitä
ihmislaji ei selviydy.
Ilman kykyä myötätuntoon ja ymmärtämiseen olisimme hävinneet maailmasta
jo kauan sitten. Ihmiskunnan tarina on kertomus liikkeestä, siirtolaisuudesta,
syntymästä ja sopeutumisesta. Tämä vaihe
on pieni osa sitä.
Lindsey
Hilsum on Channel 4 News televisiokanavan kansainvälisten asioiden
erikoistoimittaja, joka on kirjoittanut mm. kirjan Libya vallankumouksesta.
See more
at:
http://blogs.channel4.com/lindsey-hilsum-on-international-affairs/refugee-myths-fears/5529#sthash.rei0xyHp.qkomAWHh.dpuf