Vääriä luuloja ja pelkoja pakolaisista

Pakolaiset: Kuvitelmia ja pelkoja

Lindsey Hilsum vastaa muutamiin järjettömiä uskomuksia ja pelkoja, joita on liitetty pakolaisiin nyt, kun Eurooppaan tulvii hätää kärsiviä ihmisiä tuhansittain joka päivä. 

Nämä seuraavat ohjeet (ja kuvat) olen omavaltaisesti ja vapaasti kääntänyt hänen upeasta internetissä julkaistusta tietopaketistaan. Loppuun lisäsin kuvan ja hieman tietoa itse kirjoittajasta.

Tekstissä on 9 väitettä, joihin Lindsey vastaa. Mahdolliset kielivirheet ovat minun omiani.

8.9.2015 Kari Vanhapiha

1. ‘He eivät ole pakolaisia. He ovat paremman elintason perässä.’

Viime viikkoina noin 80 prosenttia Euroopan teillä vaeltaneista pakolaisista on tullut Syyriasta. Olen tavannut myös irakilaisia, afgaaneja, bangladeshilaisia, pakistanilaisia ja Senegalista tulleita. Syyrialaiset pakenevat sodan keskeltä – siitä ei ole vähintäkään epäilystä. Bangladeshista ja Senegalista tulevat hakevat ehkä parempia elinmahdollisuuksia kotimaidensa köyhyyden ja mahdollisuuksien puutteen vuoksi. Muiden osalta syyt ovat monimutkaisempia. Jatkuvat taistelut eri puolilla Afganistania ja Irakia ovat tehneet monille normaalin elämän mahdottomaksi, mutta määrittely on vaikeata. Jos olet nuori mies, jonka isän autopommi on tappanut Bagdadissa ja joka ei löydä mitään työtä tukeakseen äitinsä ja sisartensa elämää, oletko pakolainen vai työtä hakeva siirtolainen? En todellakaan pysty määrittelemään.

2. ‘He valehtelevat. Eivät he mitään syyrialaisia ole.’

Jos haluat tulla vastaanotetuksi pakolaisena, Syyrian kansalaisuus on nyt taatusti paras vaihtoehto. Luulenpa, että muutamat heistä, jotka kertoivat minulle olevansa syyrialaisia, olivat todellisuudessa Irakista. Mutta en ole mikään idiootti. Kysyn heiltä, mistä osasta Syyriaa he tarkkaan ottaen ovat, ja juttelen paikallisista tapahtumista kuullakseni, mitä he sanovat niistä. Tulkki on auttanut minua erottamaan arabian murteita. Ja kun joku kertoo minulle olevansa sodan repimästä Somaliasta ja sanoo nimekseen selvästi nigerialaisen nimen, tiedän hänen valehtelevan.

3. ”He maksavat tuhansia ihmissalakuljettajille. Sehän todistaa, että he eivät ole oikeita pakolaisia.”

Ei sinun tarvitse olla köyhä pelätäksesi ISIS-tappajia tai presidentti Bashar al Assadin tynnyripommeja. Hyvin monet pakenevat syyrialaiset ovat nyt keskiluokkaisia, englannintaitoisia ja korkeakoulutettuja, joiden elinmahdollisuudet ovat muuttuneet mahdottomiksi viiden sotavuoden aikana. Globalisaation ansiosta monilla on ulkomailla sukulaisia, joilta he ovat saaneet rahaa erilaisten rahansiirtopalvelujen kautta. Eritrean pakolaisuus on osittain organisoitua. Nämä tekijät erottavat meneillään olevan pakolaiskriisin aiemmista.

4.  ”Pakolaiset jäävät ensimmäiseen ’turvalliseen’ maahan, johon pääsevät. Jos he jatkavat siitä, he ovat elintasopakolaisia.”

Dublinin sopimuksen mukaan pakolaisten on ilmoittauduttava pakolaisiksi siinä EU-maassa, johon he ensin saapuvat. Nykyisin se merkitsee useimmiten Kreikkaa tai Italiaa. Kumpikaan maa ei kykene hallitsemaan tilannetta, niinpä Kreikka vain antaa ihmisten vaeltaa maan läpi. Ei se pakolaisten syytä ole, mutta on totta, että useimmat haluavat jatkaa Saksaan tai Ruotsiin, missä heillä on ehkä sukulaisia ja missä he tietävät lapsillaan olevan parhaat mahdollisuudet saada koulutusta ja itsellään helpointa päästä töihin. Syyrian naapurimaat – Jordania, Libanon ja Turkki – eivät mitenkään voi selvitä niiden neljän miljoonan Syyrian-pakolaisen kanssa, jotka on jo vastaanotettu näihin maihin. Pakolaisperheet, jotka olivat toivoneet voivansa palata entiseen elämään Aleppossa tai Idibissä, tajuavat, ettei se ole enää mahdollista. He ymmärtävät myös sen, että siellä lapsilla ei ole mitään mahdollisuuksia päästä kouluun. He joutuisivat elämään leireissä tai hätäasumuksissa vailla minkäänlaista toivoa tulevaisuudesta. Niinpä he lähtevät liikkeelle – aivan juuri niin kuin sinäkin tekisit vastaavassa tilanteessa. He ovat edelleen sotapakolaisia. Juuri siitä syystä YK:n pakolaisjärjestö on pyytänyt Euroopan maita ja muuta maailmaa ottamaan vastaan enemmän pakolaisia Syyrian naapurimaiden leireiltä.

5. ”Pakolaiset tulevat olemaan taakka Euroopan yhteiskunnille.”

Aluksi tilanne on tietenkin niin: pakolaisten asuttaminen ja ruokkiminen maksaa. Mutta pakolaiset ja siirtolaiset ovat usein kaikkein toimeliaimpia yhteiskunnan jäseniä. Esimerkkejä riittää: George Soros, Albert Einstein jne. (Suomessakin tiedämme monia pakolaistaustaisia ihmisiä, jotka tekevät merkittävää työtä yhteiskunnan eri aloilla.) Lindsey Hilsum arvelee, että yksi tärkeä syy, miksi Saksa on avannut rajansa Syyrian pakolaisille, on väestön ikääntyminen (kuten meillä). Tuoreet tulokkaat ovat kuin tervehdyttävä ruiske nuoria, päättäväisiä ja monesti hyvin koulutettuja ihmisiä. Tällaiset pakolaiset voivat olla vastaanottavalle yhteiskunnalle suuri apu.

6. “He tulevat vain ilmaisten etujen perässä.”

He tulevat, koska he haluavat itselleen tulevaisuuden. Tilastot ovat todistaneet, että asuttamisen ja sopeuttamisen jälkeen maahanmuuttajat vaativat vähemmän yhteiskunnan tukia kuin alkuperäisväestö.

7. ”He ovat enimmäkseen miehiä, mikä todistaa, että he eivät ole aidosti pakolaisia. Heidän olisi pitänyt pysyä kotimaassaan taistelemassa sen puolesta.”

Monet ’elintasopakolaiset’ ovat nuoria miehiä, jotka unelmoivat löytävänsä työtä, jotta voisivat lähettää rahallista tukea perheilleen. Maahanmuuttajien lähettämät rahat ovat paljon merkittävämpi apu Afrikalle kuin hallitusten välinen tuki. Pakolaisten joukossa Lindsey Hilsum on nähnyt yhtä hyvin nuoria miehiä kuin perheitä, joukko on sekoitus molempia. Monet syyrialaiset nuoret miehet pakenevat pakko-ottoa Bashar al Assadin armeijaan. Toiset ovat pettyneet kapinallisten toimintaan. Syyriassa on tällä hetkellä yli 2000 aseellista ryhmittymää, joukossa paljon paikallisia joukkioita. Johonkin sllaiseen porukkaan liittyminen ei ratkaise maan ongelmia. On todella paljon järkevämpää paeta kuin taistella. (Ja usein miehet lähtevät hengenvaaralliselle matkalle yksin toiveenaan saada perheensä pois maasta myöhemmin jonkin turvallisemman reitin kautta.)

8. ”Terroristit soluttautuvat Eurooppaan naamioituneina pakolaisiksi.”

Totuus on juuri toisinpäin. Eurooppalaiset terroristit menevät Syyriaan. Jos terroristit haluavat soluttautua Eurooppaan, miksi lähettää heidät pitkää ja vaivalloista reittiä? Euroopassa on tarjolla paljon porukkaa, joka on valmista värvättäväksi terroristien joukkoihin. Se on sitä paitsi halvempaa ja tehokkaampaa.

9. “Näytätte meille kuvia suloisista lapsista saadaksenne meidät heltymään.”

Lindsey Hilsum myöntää, että näinkin on. Hän jatkaa: Osa työstämme journalisteina, tiedonvälittäjinä, on näyttää teille, miltä ihmisistä todella tuntuu. Olen tällä matkalla nähnyt satoja lapsia, ja se on ollut todella kovaa. Junanikkunasta vilaukselta nähty pikkutyttö, jonka nääntynyt perhe lojuu hänen ympärillään jossakin Makedoniassa. Hymyilevä pikkuinen, jonka äiti on nostanut matkalaukkukärryyn Wienin asemalla. Pieni poika Itävallan rajalla unohtaneena kaiken väsymyksen ja pelon, kun joku on antanut hänelle muovisen brontosauruksen. Me reagoimme herkästi nimenomaan lapsiin, koska ilman heitä ihmislaji ei selviydy.

Ilman kykyä myötätuntoon ja ymmärtämiseen olisimme hävinneet maailmasta jo kauan sitten. Ihmiskunnan tarina on kertomus liikkeestä, siirtolaisuudesta, syntymästä ja sopeutumisesta.  Tämä vaihe on pieni osa sitä.

Lindsey Hilsum on Channel 4 News televisiokanavan kansainvälisten asioiden erikoistoimittaja, joka on kirjoittanut mm. kirjan Libya vallankumouksesta.

Twitterissä: @lindseyhilsum

See more at: http://blogs.channel4.com/lindsey-hilsum-on-international-affairs/refugee-myths-fears/5529#sthash.rei0xyHp.qkomAWHh.dpuf