Upea Suomi palvelee

Vaimolla on tallessa vanhoja perheeseemme, sukuun, lapsiin ja merkittäviin tapahtumiin liittyviä VHS-nauhoille tallennettuja dokumentteja, joita kuvasimme ainakin 1980-luvulta alkaen. Filmejä on ehkä kauemmaltakin ajalta. Mutta kuka enää muistaa VHS-nauhat ja nauhurit. Ne ovat kadonnutta aikaa.

Yhtäkkiä tajusimme, että muistin mukana menneisyys haihtuu, katoaa jälkiä jättämättä. Nuo kirjahyllyn alaosassa, pahvilaatikossa olevat muistot on saatava esiin.

Selailin netistä kaikenlaista mahdollista tietoa ja kyselin laitteita, joilla voisi siirtää VHS-tallenteet digitaaliseen muotoon. Laitteita ei juuri ole myynnissä - ja mikäli on, hinnat ovat järjettömiä. Joitakin maksullisia palveluja on, jos haluan lähettää VHS-nauhakasan siirrettäväksi digitaaliseen formaattiin.

Mitä tehdä?

Sitten löysin ystävän vihjeen opastamana hyvinvointivaltion palvelut! Siitähän on kyse myös kirjastolaitoksen monipuolisissa, maksuttomissa palveluissa.

Esimerkiksi pääkaupunkiseudun asukkaita palveleva HelMet tarjoaa monipuolisesti muutakin tietoon ja viihteeseen liittyvää kuin kirjoja ja musiikkia, elokuvia ja lehtihuoneita.

Menin Mannerheimintien varrella Lasipalatsissa meitä palvelevan HelMet Kaupunkiverstaan sivuille. Sieltä löysin mahdollisuuden varata tietokoneita, työtiloja ja opastusta - ilmaiseksi. Tutkin varauksia ja huomasin, että käytettävissä on työtila, jossa on VHS-DVD-yhdistelmälaite. Sen avulla voin asiantuntevasti opastavan nuoren asiakaspalvelijan avulla siirtää vanhat nauhoitukset nykyaikaisten laitteiden ymmärtämään muotoon!

Varasin ensimmäisen siirtoajan, neljä tuntia, puhelimitse. Toisen ajan osasin jo varata HelMet-palvelusta suoraan nettisivujen kautta. Kaupunkiverstaan sähköpostiosoite on kaupunkiverstas@lasipalatsi.fi.

Kun menin Lasipalatsin HelMet-tiloihin ensimmäisen kerran, hämmästyin: laaja alue oli täynnä työtiloja, pöytiä, tuoleja ja laitteita. Kaiken tämän keskellä joukko nuoria palvelualttiita ja ystävällisiä naisia ja miehiä halusi palvella asiakkaita.

Jossakin pöydässä näin, kun nuori hakkerilta näyttävä kaveri istui vanhemman eläkeläisrouvan vierellä ja opasti tätä lempeästi tarvittaessa tietotekniikan kikkoihin.

Kun pääsin toisen virkailijan, ystävällisen naisen opastamana aloittamaan nauhojeni digitoinnin, saatoin nojautua taaksepäin ja seurata välillä ympäristön tapahtumia. Ulkona Sokoksen valot loistivat joulun odotusta, vasemmalla pönötti postitalon jyhkeä hahmo. Täällä sisällä palvelupöydän ohitti kättään heilauttaen laiha, musta mies, jolla oli selässään iso reppu - ehkä joukossa papereita, jotka piti siirtää tietokoneelle, en tiedä. Sen tiedän, että hänkin sai nuorilta naisilta ja miehiltä asiantuntevaa apua ongelmiinsa.

Mietin siinä, mitä hyvinvointivaltio on.

Eikö se ole juuri tätä: Lukuisia kansalaisille ja kansalaisuudettomille taattuja ilmaisia palveluja, jotka tarjotaan itsestään selvinä ja ystävällisesti.

Käyttäkäämme hyvinvointipalveluja, koska ne ovat meitä kaikkia varten, kaikki palvelut sairaaloista digipöytiin asti.