Digiboksisalaliitto

Neljä digiboksiamme ovat hajonneet lyhyessä ajassa, yleensä heti takuuajan umpeuduttua. Tallenteita on tuhoutunut satoja. Nyt viimeksi Vbox HD2:n kovalevy hajosi pari kuukautta ennen takuun loppumista.

En tiedä, kuinka moni nuori suomalainen viitsii yleensä hankkia digiboksia televisioonsa – jos on hankkinut edes television. Meitä vanhempia televisiotekniikan rajoitteet kiusaavat yhä enemmän, kun muutoin olemme mekin päässeet osallisiksi digitekniikan tuomista iloista.

Laitteet ovat olleet kolmea eri merkkiä, mutta sehän ei tietenkään kerro komponenttien valmistajista mitään. Esim. kovalevy voi olla kaikissa laitteissa kotoisin samasta pienestä kylästä Kiinan takamailla.

Kun vein Vbox HD2:n takuuhuoltoon, ostin sen korvaajaksi uuden digiboksin, HDThunder HD6500:n, jossa on ns. HD-valmius ja mahdollisuus yhdistää laitteeseen television lisäksi jokin muu väline USB-portin kautta. Vanhassa laitteessa tuotakaan mahdollisuutta ei ollut.

Hajoamisen syy on lähes joka kerta ollut digiboksin kovalevyn vaurioituminen, joten olemme menettäneet viime vuosien aikana muutamia satoja tallennettuja elokuvia, dokumentteja, keskusteluja sekä musiikkiohjelmia.

Tekniikka – erityisesti digitaalinen tekniikka – on kehittynyt valtavin harppauksin; tietokoneet ja erilaiset kommunikointivälineet kuten kännykät ovat niin satumaisen hienoja ja monipuolisia, että vielä kymmenen vuotta sitten sellaisesta ei osannut edes uneksia.

Vain digiboksit ovat edelleen äärimmäisen alkeellisia ja rajoittuneita laitteita. Jos tallennan digiboksin kovalevylle esim. elokuvan, en useimmiten voi siirtää tai kopioida sitä toiselle laitteelle, esim. ulkoiselle kovalevylle.

Jos tallenteen siirtäminen onnistuu, sen katsominen on mahdotonta muulla kuin alkuperäisen tallennuksen tehneen laitteen välityksellä.

Tosin nyt aion taas kokeilla ostettuani viidennen digiboksin, jossa käyttöohjeen mukaan on mahdollista yhdistää laitteeseen USB-portin kautta esim. ulkoinen kovalevy. Saas nähdä, millaisiin esteisiin ja rajoituksiin törmään.

HDThunderin ohjekirja, joka ei tietenkään ole painetussa muodossa, kertoo merkittävästä rajoitteesta: ”USB-muisti (esim. muistitikku) ei toimi muiden laitteiden kanssa”. Jos uusin digiboksini hajoaa korjauskelvottomaksi, menetän siis mahdollisesti USB-liitännän avulla varmuuskopioidut tallenteet.

Tällaiset selvästi keinotekoiset kiusat ja rajoitteet ovat käsittämättömän julmia kokeneelle tietokoneiden käyttäjälle; voihan nykyisin millä tahansa laitteella tallennettua tietoa tarkastella ja muokata toisilla laitealustoilla.

Digiboksien tekniikka on tahallaan jätetty muinaistasolle; toki hakkerit pystyvät noita rajoitteita ohittelemaan, mutta kukaan hakkeri ei vaivaudu ostamaan digiboksia, kun sellaista eivät kai useimmat alle 30-vuotiaat muutenkaan hanki.

Laitteita myyvässä liikkeessä – Verkkokauppa.com - juttelin useammankin henkilön kanssa näistä mahdollisuuksista, mutta kukaan ei osannut varmuudella sanoa, miten kokeilussani kävisi.

Nuoret asiakaspalvelijat tutkivat mm. internetistä googlaamalla, miten siirtomahdollisuus on järjestetty tai estetty esim. ostamani HDThunder HD6500 –laitteessa, mutta varmuutta emme löytäneet. Päätin siis kokeilla lähipäivinä laitteelle tallennetun elokuvan siirtoa ulkoiselle USB-liitäntää käyttävälle kovalevylle ja sitten tallenteen katsomista esim. liittämällä kovalevyn tietokoneeseen.

Juuri takaisin saamani Vbox HD2 –laite sisältää uuden suuren kovalevyn, joka vaihdettiin takuuhuollossa tuhoutuneen kovalevyn tilalle. Nyt tallennustilaa on paljon myös vanhassa laitteessa, mutta kannattaako sille tallentaa mitään, koska se pian kuitenkin hajoaa. Tosin pidän sitä nyt varalaitteena, kun odottelen, koska HDThunder ehkä vikaantuu.

Niin, vielä en tosin tiedä, voinko kopioida HDThunderista tallenteita katsottavaksi toisella laitteella. Vbox HD2:lla se ei tosin ole mahdollista, sillä siinä ei ole USB-liitäntää.

Tässä digivallankumouksessa on mielenkiintoista ja epäilyksiä herättävää, että erityisesti elokuviin liittyvät edistysaskeleet eivät kodeissamme juuri näy. Televisioiden tekniikka on kyllä muuttunut digitaaliseksi, mutta elokuvien katsominen television välityksellä on edelleen hyvin rajoitettua.

Siinäpä salaliittoteoreetikoille oiva pohdinnan aiheita!

Rajoittavatko suuret elokuvayhtiöt elokuvien katsomista kotioloissa?

Tilaavatko digiboksien valmistajat laitteidensa kovalevyt jostakin kiinalaiskylän pikkupajasta, jossa laite on valmistettu vanhoista säilykepurkeista ja roskiin heitetystä metalliromusta?

Miten digibokseja valmistavat suuret, globaalit yritykset kykenevät pitämään tuotteidensa tallennuslaitteet edelleen mahdollisimman huonoina?