Venäjä hyökkää

Ukrainan-kriisi kokee pian rajun käänteen, kun Kremlin johtajat päättävät erikoisjoukkojen hyökkäyksestä itäiseen Ukrainaan. 

Edessä on parhaassa tapauksessa pieni sota, vain muutamia satoja kuolouhreja ja lopulta Itä-Ukraina miehitys. Pahempi skenaario on raju vastarinta, joka muuttuu  veriseksi sissisodaksi, miehittäjän terroriksi ja johtaa koko Ukrainan miehittämiseen ja nukkehallituksen nimittämiseen.

Länsimaat esittävät vastalauseita ja ottavat käyttöön taloudelliset pakotteet. Baltia ja Puola vaativat alueilleen lisää Nato-joukkoja ja kalustoa.

Venäjän suhteet EU- ja Nato-maihin muuttuvat vaarallisen vihamielisiksi, mutta oman heikkoutensa tajuavat Kremlin johtajat yrittävät jäädyttää tilanteen samaan tapaan kuin Krimin miehittämisen jälkeen luottaen lännen pelkoihin.

Toki Kremlissä on myös täysin muutosten voiman sokaisemia johtajia, jotka eivät näe oman maansa heikkoutta. Yksi näistä sokeista voi olla Putin. Silloin tilanne voi muuttua äärimmäisen vaaralliseksi ja arvaamattomaksi.

Venäjämieliset ja venäläiset Venäjällä ja naapurimaissa ovat sokean kiihkon vallassa janoten romahtaneen imperiumin eloon heräämistä. Kansanryhmien suhteet Venäjän naapurimaissa kiristyvät ja pahenevat paikoin väkivaltaisiksi, kun venäläiset eivät ymmärrä tilanteen mahdottomuutta ja Putinin hallinnon rikollisuutta.

Konfliktia ehkä pahentaa se, että edessä on pitkällä tähtäimellä Venäjän tappio. Venäläiset ja venäjänmieliset tietävät sen jollakin tasolla, mutta useimmat torjuvat tiedon, mikä lisää entisestään julmaa kiihkoa ja muuttaa sen myöhemmin syväksi suruksi ja syyttelyksi.

Naton kannatus Suomessa nousee lähelle 50 prosenttia, kun todellinen sodanvaara on yhä ilmeisempi ja puolustusvoimat on pantava valmiuteen. Ystävyyden vakuuttelu kiihtyy samalle tasolle kuin suomettumisen vuosina.