”Kuka tahansa analyytikko pystyy milloin tahansa ottamaan
kohteeksi kenet tahansa. Minkä tahansa hakutermin, missä tahansa. Siepataanko
viesti vai ei, riippuu sensoriverkkojen ulottuvuudesta ja analyytikolle
myönnetyistä valtuuksista. Kaikilla analyytikoilla ei ole mahdollisuuksia ottaa
kohteekseen ketä tahansa. Mutta istuessani työpöytäni ääressä minulla todella
oli valtuudet salakuunnella ketä tahansa: sinua, kirjanpitäjääsi, liittovaltion
tuomari ja jopa presidenttiä, jos minulla vain oli henkilökohtainen sähköposti [osoite].”
Näin kertoi Edward Snowden haastattelijoilleen kesällä 2013,
kun hän oli paennut Yhdysvalloista mukanaan valtaisa määrä turvallisuusvirasto
NSA:n dokumentteja.
Lainaus on Luke Hardingin kirjan ”Snowden – maailman halutuin
mies” sivulta 193.
On aivan varmaa, että amerikkalainen vakoiluorganisaatio
kumppaneineen on salakuunnellut ja varastanut myös suomalaisia viestejä –
eritoten, kun ne ovat liittyneet kansainväliseen politiikkaan ja liiketoimintaan.
Minua hämmästyttää, miten innokkaasti Suomen hallinto on
vaiennut ja vaikenee edelleen näistä asioista, vaikka koko maailma on kohissut
niistä nyt yli kahden vuoden ajan. Jättimäisiä paljastuksia tehnyt Edward
Snowden juuttui pakomatkallaan lopulta – tahtomattaan – Venäjälle, Putinin
hallinnon hoteisiin.
Snowden toivoo joskus pääsevänsä Venäjältä jonnekin muualle.
Hänen paljastuksiaan maailmalle välittäneet ihmiset ovat suurin joukoin
asettuneet Berliiniin, Saksaan. Hekin ovat maanpakolaisia, sillä Yhdysvaltain ja
Britannian vakoilukoneisto suhtautuvat kaikkiin näihin totuudenpuhujiin
verenhimoisesti.
Monet maat ovat niin nöyriä Yhdysvaltain mahdin edessä, että
niiden tarjoamaan suojaan Snowden ja kumppanit eivät voi missään tapauksessa
luottaa.
Heitä kaikkia uhkaavat käsittämättömät voimat.
”NSA:n analyytikot olivat ihmiskunnan historian mahtavimmat
vakoilijat. Snowden väittää, että he pystyivät ottamaan kohteeksi käytännössä
kenet tahansa, milloin tahansa, mukaan lukien Yhdysvaltojen presidentti.”
(Luke Harding: Snowden – maailman halutuin mies, s. 193)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti